ESG-raportointi

Yritysten vastuullisuuteen liittyvälle raportoinnille on useita eri termejä, jotka kuitenkin kaikki pääsääntöisesti pyörivät ESG-teemojen ympärillä. 

ESG-raportointi (Environmental, Social, and Governance) on käsite, joka kattaa yritysten ympäristö- ja yhteiskuntavastuun. On huomioitava, että monesti vastuullisuus on mielletty vain ympäristöön liittyviin aiheisiin, niin ESG-raportointi sisältää myös sosiaaliset ja hallintoon liittyvät kestävyysseikat.

Kestävyysraportoinnin (CSRD) myötä tietyt yritykset ovat velvoitettu raportoimaan myös muista aiheista perustuen olennaisuusanalyysin.

Myös EU:ssa virittelillä oleva VSME eli ESRS-standardeihin pohjautuva vapaaehtoinen kestävyysraportointi tulee kattamaan ESG-aiheet yrityksiltä, jotka päättävät raportoida kyseisen standardin pohjalta.

Lue myös: Vapaaehtoinen kestävyysraportointi – VSME

Mitä ESG sisältää?

Vaikka ESG nimensä mukaisesti jaotellaan kolmeen eri teemaan, niin näillä on usein päällekkäisyyksiä. On esimerkiksi selvää, että hallintotavalla on merkitystä ympäristöön ja päinvastoin.

ESG-raportoinnissa yritysten on syytä keskittyä heille olennaisiin teemoihin, eikä raportoida ns. väkisin kaikista aihealueista yksityiskohtaisesti.

On kuitenkin mainittava, että jos yritykset raportoivat tiettyjen viitekehysten, kuten CSRD:n tai VSME:n mukaan, niin näissä mennään hyvin yksityiskohtaisella tasolle, että mitä tietoja on annettava. Yrityksellä ei siis ole samanlaista vapautta raportoida

E – Ympäristö (Environmental)

Raportoinnin näkökulmasta ympäristöä koskeva raportointi kattaa käytännössä kaikki yrityksen luontoon ja sen monimuotoiseen liittyvät suorat ja välilliset vaikutukset. Yleisellä tasolla asioita, joita yritykset voivat mitata ja raportoida ovat esimerkiksi päästöt (CO2), veden- ja energiankulutus ja kierrätys. 

S – Sosiaalinen vastuu (Social)

Sosiaalinen vastuullisuus koskee yrityksen vaikutuksia ihmisiin ja yhteisöihin, joissa se toimii. Raportoitavia aiheita voisivat olla esimerkiksi ihmisoikeudet, tieto- ja yksityisyydensuoja, työolot, monimuotoisuus sekä tuotteiden turvallisuus.

G – Hallintotapa (Governance)

Hallintotavalla viitataan yrityksen taloudelliseen vastuullisuuteen ja periaatteisiin. Onko yrityksessä ollut korruptiota tai tehdäänkö sen estämiseksi toimia? Maksaako yritys verot Suomeen? Onko johto monimuotoista esimerkiksi sukupuolien osalta?

Miksi ESG-teemoista kannattaa raportoida?

Kuluttajien ja sidosryhmien kiinnostus ESG-aiheisiin on jatkuvasti nousussa. Päätöksiä tehdään entistä enemmän vastuullisuuteen pohjautuen, minkä takia vastuullinen toiminta ja siitä raportointi on suositeltavaa jo taloudellisessa mielessä.

Yritykset, jotka eivät kuulu esimerkiksi CSRD:n piiriin, osoittavat edelläkävijyyttä vapaaehtoisella raportoinnilla ja mahdollisesti parantavat brändiarvoaan. Suuret yritykset myös mahdollisesti vaativat arvoketjunsa yrityksiltä ESG-tietoja, jolloin esimerkiksi vapaaehtoinen kestävyysraportointi on hyvä tapa vastata tietonpyyntöihin.

Vastuullinen sijoittaminen on myös nouseva trendi. Niin yksittäiset sijoittajat kuin sijoitusyhtiöt ja rahoittajat etsivät portfolioonsa enenevässä määrin kestäviä kohteita. Rahoittajille tämä voi olla jo itsessään vaatimus, mutta yksityiset sijoittajavat näkemät tällaiset kohteet pieniriskisempinä. Maailmalle onkin tupsahdellut viime vuosina runsaasti työkaluja, jotka perkaavat datasta yrityksiä, jotka ovat “vihreitä” kohteita.