Kaksoisolennaisuus

Kestävyysraportointiin perehtyvä yritys törmää heti alkuunsa termiin kaksoisolennaisuus. Kyseessä ei ole mikään sanahelinä, vaan yksi koko CSRD-raportoinnin merkittävimmistä asioista.

Yrityksen vastuullisuuden vaikutuksiin mielletään helposti vain yrityksen vaikutukset ulospäin, niin kaksoisolennaisuudessa huomioidaan mahdollisuudet ja riskit, joita ESG-tekijät sisältävät.

Yrityksen on siis huomioitava esimerkiksi lakimuutokset, jotka voivat vaikeuttaa / helpottaa yrityksen toimintaa. Jos Suomen hallitus kaavailee tiukennuksia ympäristölainsäädäntöön, jonka voidaan ajatella vaikeuttavan merkittävästi yrityksen toimintaa, niin tämä on olennainen taloudellinen riski.

Mahdollisuudet ja riskit koskevat nimenomaan taloudellista olennaisuutta ja tässä on myös omat aikajänteet, jotka tulee huomioida. 

Kaksoisolennaisuusanalyysi määrittää raportoitavat seikat

Yritys ei voi itse päättää ns. mieleisiään raportoitavia asioita, vaan nämä seikat määräytyvät kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella, minkä tuloksena yrityksellä on tiedossaan olennaiset seikat. 

Näistä olennaisista asioista yritys raportoi ESRS-standardien mukaisesti. ESRS-standardeissa on suuri määrä erilaisia tietovaatimuksia ja datapisteitä, jotka yrityksen on käytävä läpi ja raportoitava olennaisuuteen perustuen. Yrityksen on myös huomioitava myös useita muita asioita, kuten soveltamisvaatimukset muiden standardien kanssa sekä siirtymäsäännökset.

Tärkeä seikka on myös se, että jos ESRS E1-standardi todetaan epäolennaiseksi, niin tästä on raportoitava, että miksi se ei ole olennainen. Lisäksi yritykselle voi ilmetä olennaisia aiheita, yhteisökohtaisia-aiheita, joita ei ole ESRS-standardeissa, mitkä on raportoitava niin ikään. 

Tässä kaikessa on huomioitava, että tilintarkastaja tulee varmentamaan yrityksen kestävyysraportin, jolloin olennaisista aiheista on oltava tiedot jo alkuunsa tai muuten yritys joutuu todennäköisesti korjaamaan raporttia – ei pidä mennä sieltä mistä aita on matalin.

Miten olennaisuusanalyysi käytännössä laaditaan?

Kestävyysraportointilainsäädäntö ei määrää mitään tiettyä laatimistapaa kaksoisolennaisuusanalyysille, mutta prosessi on kuitenkin dokumentoitava sekä tietenkin olennaiset asiat myöhemmin raportoitava asianmukaisesti.

Kun yritys lähtee määrittämään olennaisia asioita, niin tähän vaaditaan myös sidosryhmien kuuleminen. Yrityksen tulee kontaktoida tärkeimpiä sidosryhmiään vapaamuotoisesti ja kuulla heidän näkemyksensä yritykselle olennaisimpiin seikkoihin.

Yrityksen on myös määritettävä olennaiset arvoketjut toiminnalleen. Esimerkiksi arvoketjuun kuuluvan yrityksen sijainti voi olla merkittävä tekijä olennaisuusprosessi. Visualisointi on hyvä tapa havainnollistaa ja määrittää yrityksen arvoketju.

Yritys voi siis vapaasti valita tapansa toteuttaa kaksoisolennaisuusanalyysi, mutta prosessiin on syytä valita runsaasti aikaa, sillä kyseessä ei voi olla vain yhden yrityksen henkilön mielipide, vaan analyysin tulos olisi varmasti hyvä käyttää hallituksella hyväksyttävänä ja muutoinkin laajemmin varmistaa läpi organisaation, että nämä ovet ne oikeat raportoivat seikat.

Ota yhteyttä: Tarvitsetko apua kestävyysraportointiin?