Kestävyysraportointi CSRD – Helposti & käytännönläheisesti

Kestävyysraportointi (CSRD) on lakisääteinen velvollisuus, jota sovelletaan tietyt kriteerit täyttäviin yrityksiin. Katso sivuiltamme webinaaritallenne, jossa esitellään lyhyesti CSRD-raportointia sekä raportointiohjelmisto. Olet sitten aivan CSRD-raportoinnin alkutaipaleella tai jo pidemmälle edennyt, niin älä pähkäile standardiviidakossa yksin, me autamme.
Kestävyysraportointi

Kestävyysraportointi – Kenelle?

Ensimmäisen kerran suomalaisilta yrityksiltä vaaditaan kestävyysraportteja vuoden 2025 tilinpäätöksessä. Yritykset tulevat siirtymään portaittain vuosina 2024 – 2026 CSRD:n piiriin. Suurin osa yrityksistä tulee direktiivin piiriin kokoluokituksen perusteella – täyttävät vähintään kaksi seuraavista tilikauden osalta:

Huom! Hallitus tulee hyvin todennäköisesti nostamaan raportointirajoja (inflaatiokorotus) liikevaihdon ja taseen osalta. Tällä hetkellä raja-arvot ovat vielä liikevaihto 40 ja tase 20 miljoonaa.

  • liikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa
  • taseen loppusumma yli 25 miljoonaa euroa
  • keskimääräinen työntekijämäärä yli 250 tilikaudella


Jos yritys ei kuulu CSRD:n soveltamisalaan, niin yritys voi laatia raporttinsa VSME ESRS -standardien mukaisesti, jolloin yrityksellä on raportoinnin viitekehys, jolla se vastaa esimerkiksi kumppaniverkoston ja rahoittajien tarpeisiin kestävyysaiheiden osalta.

CSRD:n raportti tulee laatia saman organisaation tiedoista, kuin tilinpäätös. Konserneissa tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun tyttärien tiedot ovat konsolidoitu emoyrityksen tilinpäätökseen, niin tyttärien ei tule kestävyysraportoida, vaan emoyrityksen CSRD-raportti ajaa tämän asian. Näissä on kuitenkin joitakin poikkeuksia (mm. tyttäret listayhtiöinä), jotka asianomaisen on varmistettava pohtiessaan laatimisvelvollisuuttaan.

Voit lukea lisää hallituksen esityksestä kestävyysraportin soveltamisalasta.

Autamme käytännönläheisesti, niin alkutaipaleella olevia kestävyysraportoinnin parissa työskenteleviä yrityksiä, kuin myös kokeneempia tekijöitä.

Jätä yhteydenottopyyntö ja jutellaan lisää

Kestävyysraportointi – Sisältö & teemat

Kestävyysraportti (CSRD) rakentuu ESRS-standardien ja EU-taksonomian ympärille. ESRS-standardit käsittelevät seuraavia ESG-teemoja. Jokaisen teemaan sisältyy lukuisia eri osa-alueita ja myös osa-osa-alueita.

Ilmasto- ja ympäristö

Työvoima, arvoketju & loppukäyttäjät

Hallinto

Käytännössä kestävyysraporttiin halutaan saada näkyville yritysten vaikutukset edellä mainittuihin teemoihin sekä riskit ja mahdollisuudet, että kuinka kyseiset teemat voivat vaikuttaa yritykseen taloudellisesti – puhutaan siis kaksoisolennaisuudesta. Yritysten tulee myös raportoida toimista, toimintaperiaatteista ja mittareista aihekohtaisten teemojen osalta.

Tutustu ESRS-standardeihin

Katso webinaari (#9)

Katso CSRD-webinaaritallenne ja ohjelmistoesittely raportointiin

Kulmakivenä aiheiden olennaisuus

Käytännössä koko CSRD:n mukainen kestävyysraportointi rakentuu yrityksen olennaisten aiheiden ympärille. Yritysten ei tule siis raportoida asioista, jotka eivät ole olennaisia pois lukien ESRS 2 -standardi. Se miten olennaiset asiat määritellään, on säädetty kestävyysraportointidirektiivissä ESRS 1 -standardissa. Kokonaisuudessaan olennaisuusanalyysin tekemiseen on varattava runsaasti aikaa, sillä esimerkiksi sidosryhmien kuuleminen ja arvoketjun määrittäminen voivat olla työläitä vaiheita.

Kaksoisolennaisuusanalyysi

Raportin varmentaminen

CSRD-raportti tulee varmentaa tilintarkastajan toimesta. Vaikka raportti on osa tilinpäätöstä, niin siitä annetaan erillinen lausunto. On suositeltavaa, että yritykset ovat aktiivisesti yhteydessä tarkastajaan heti raportoinnin alusta alkaen, jotta virheiltä vältytään. Kestävyysraportointi on muutta myös tarkastajille, joten tarkastamisen parhaat käytännöt ovat varmasti vielä jokaisella muodostumassa.

Lue lisää: Varmentaminen kestävyysraportoinnissa

Paljonko laatimiseen on varattava aikaa?

Tämä on täysin yritys- ja etenkin toimialakohtaista. Valmistavan teollisuuden yritykset, joilla on laajat alihankkijaverkostot sekä muutoinkin monimutkaiset prosessit, niin raportin laatiminen on lähtökohtaisesti huomattavasti työläämpää kuin esimerkiksi perinteisellä suomalaisella IT-talolla. Myös aiempi kokemus raportoinnista ja olemassa oleva data merkitsevät paljon.