Kestävyysraportointi CSRD – Käytännönläheistä tukea raportointiin
Kestävyysraportointi (CSRD) on lakisääteinen velvollisuus, jota sovelletaan tietyt kriteerit täyttäviin yrityksiin. Katso sivuiltamme webinaaritallenne, jossa esitellään lyhyesti CSRD-raportointia sekä raportointiohjelmisto. Olet sitten aivan CSRD-raportoinnin alkutaipaleella tai jo pidemmälle edennyt, niin älä pähkäile standardiviidakossa yksin, me autamme.
Kestävyysraportointi – Kenelle?
Ensimmäisen kerran suomalaisilta yrityksiltä vaaditaan kestävyysraportteja vuoden 2025 tilinpäätöksessä. Yritykset tulevat siirtymään portaittain vuosina 2024 – 2026 CSRD:n piiriin. Suurin osa yrityksistä tulee direktiivin piiriin kokoluokituksen perusteella – täyttävät vähintään kaksi seuraavista tilikauden osalta:
Huom! Hallituksella on käsittelyssä ns. inflaatiokorotus liikevaihtoa ja tasetta koskien, jolloin nämä luvut saattavat nousta 40 –> 50 milj ja 20 –> 25 milj. Päätöstä tästä odotetaan syyskuussa 2024.
Jos yritys ei kuulu CSRD:n soveltamisalaan, niin yritys voi laatia raporttinsa VSME ESRS -standardien mukaisesti, jolloin yrityksellä on raportoinnin viitekehys, jolla se vastaa esimerkiksi kumppaniverkoston ja rahoittajien tarpeisiin kestävyysaiheiden osalta.
CSRD:n raportti tulee laatia saman organisaation tiedoista, kuin tilinpäätös. Konserneissa tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun tyttärien tiedot ovat konsolidoitu emoyrityksen tilinpäätökseen, niin tyttärien ei tule kestävyysraportoida, vaan emoyrityksen CSRD-raportti ajaa tämän asian. Näissä on kuitenkin joitakin poikkeuksia (mm. tyttäret listayhtiöinä), jotka asianomaisen on varmistettava pohtiessaan laatimisvelvollisuuttaan.
Voit lukea lisää hallituksen esityksestä kestävyysraportin soveltamisalasta.
Autamme käytännönläheisesti, niin alkutaipaleella olevia kestävyysraportoinnin parissa työskenteleviä yrityksiä, kuin myös kokeneempia tekijöitä.
Jätä yhteydenottopyyntö ja jutellaan lisää
Kestävyysraportointi – Sisältö & teemat
Kestävyysraportti (CSRD) rakentuu ESRS-standardien ja EU-taksonomian ympärille. ESRS-standardit käsittelevät seuraavia ESG-teemoja. Jokaisen teemaan sisältyy lukuisia eri osa-alueita ja myös osa-osa-alueita.
Ilmasto- ja ympäristö
Työvoima, arvoketju & loppukäyttäjät
Hallinto
Käytännössä kestävyysraporttiin halutaan saada näkyville yritysten vaikutukset edellä mainittuihin teemoihin sekä riskit ja mahdollisuudet, että kuinka kyseiset teemat voivat vaikuttaa yritykseen taloudellisesti – puhutaan siis kaksoisolennaisuudesta. Yritysten tulee myös raportoida toimista, toimintaperiaatteista ja mittareista aihekohtaisten teemojen osalta.
Kulmakivenä aiheiden olennaisuus
Käytännössä koko CSRD:n mukainen kestävyysraportointi rakentuu yrityksen olennaisten aiheiden ympärille. Yritysten ei tule siis raportoida asioista, jotka eivät ole olennaisia pois lukien ESRS 2 -standardi. Se miten olennaiset asiat määritellään, on säädetty kestävyysraportointidirektiivissä ESRS 1 -standardissa. Kokonaisuudessaan olennaisuusanalyysin tekemiseen on varattava runsaasti aikaa, sillä esimerkiksi sidosryhmien kuuleminen ja arvoketjun määrittäminen voivat olla työläitä vaiheita.
Mitä vaikutuksia raportoinnilla on?
CSRD:n odotetaan lisäävän yritysten vastuullisuustoiminnan avoimuutta ja vastuullisuuteen liittyvien riskien hallintaa. Lisäksi sijoittajat, kuluttajat ja muut sidosryhmät voivat entistä paremmin arvioida yritysten vastuullisuutta ja tehdä päätöksiä sen perusteella.
CSRD:n raportoinnin myötä myös rahoituksen on tarkoitus kohdentua vihreämpiin kohteisiin, minkä odotetaan kannustavan vihreämpään toimintaan. CSRD-raportoinnin myötä vastuullisuudesta tulee keskeinen osa yritysten liiketoimintastrategiaa, ja sen merkitys korostuu yhä enemmän tulevaisuuden markkinoilla ja yhteiskunnassa.
Paljonko laatimiseen on varattava aikaa?
Tämä on täysin yritys- ja etenkin toimialakohtaista. Valmistavan teollisuuden yritykset, joilla on laajat alihankkijaverkostot sekä muutoinkin monimutkaiset prosessit, niin raportin laatiminen on lähtökohtaisesti huomattavasti työläämpää kuin esimerkiksi perinteisellä IT-talolla, jonka työvoima ja alihankintaverkostot sijaitsevat Suomessa.
