Kestävyysraportointi
Kestävyysraportointi on lakisääteinen velvollisuus, jota sovelletaan tietyt suuruus- ja toimialakriteerit täyttäviin yrityksiin. Kestävyysraportointia voi tehdä myös vapaaehtoisesti eli VSME:n standardien mukaisesti.
Keiden pitää kestävyysraportoida?
Ensimmäisen kerran suomalaisilta yrityksiltä vaaditaan kestävyysraportteja vuoden 2025 tilinpäätöksessä. Yritykset tulevat siirtymään portaittain vuosina 2024 – 2026 CSRD:n piiriin. Suurin osa yrityksistä tulee direktiivin piiriin kokoluokituksen perusteella – täyttävät vähintään kaksi seuraavista tilikauden osalta:
Jos yritys ei kuulu CSRD:n soveltamisalaan, niin yritys voi laatia raporttinsa VSME ESRS -standardien mukaisesti, jolloin yrityksellä on raportoinnin viitekehys, jolla se vastaa esimerkiksi kumppaniverkoston ja rahoittajien tarpeisiin kestävyysaiheiden osalta.
CSRD:n raportti tulee laatia saman organisaation tiedoista, kuin tilinpäätös. Konserneissa tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun tyttärien tiedot ovat konsolidoitu emoyrityksen tilinpäätökseen, niin tyttärien ei tule kestävyysraportoida, vaan emoyrityksen CSRD-raportti ajaa tämän asian. Näissä on kuitenkin joitakin poikkeuksia (mm. tyttäret listayhtiöinä), jotka asianomaisen on varmistettava pohtiessaan laatimisvelvollisuuttaan.
Voit lukea lisää hallituksen esityksestä kestävyysraportin soveltamisalasta.
Onko kestävyysrapotti ajankohtainen?
Jätä yhteydenottopyyntö ja jutellaan lisää
Sisältöä tiivistetysti
Kestävyysraportti rakentuu pääosin ESRS-standardien ympärille. ESRS-standardit käsittelevät seuraavia ESG-teemoja. Jokaisen teemaan sisältyy lukuisia eri osa-alueita ja myös osa-osa-alueita.
Ilmasto- ja ympäristö
Työvoima
Hallinto
Käytännössä kestävyysraporttiin halutaan saada näkyville yritysten vaikutukset edellä mainittuihin teemoihin sekä riskit ja mahdollisuudet, että kuinka kyseiset teemat voivat vaikuttaa yritykseen taloudellisesti – puhutaan siis kaksoisolennaisuudesta. Yritysten tulee myös raportoida toimista, toimintaperiaatteista ja mittareista.
Kestävyysraportoinnin kulmakivenä olennaisuusanalyysi
Käytännössä koko kestävyysraportointi rakentuu yritykselle olennaisten asioiden ympärille. Yritysten ei tule siis raportoida asioista, jotka eivät ole olennaisia. Se miten olennaiset asiat määritellään, on säädetty kestävyysraportointidirektiivissä. Kokonaisuudessaan olennaisuusanalyysin tekemiseen on varattava runsaasti aikaa, sillä esimerkiksi sidosryhmien kuuleminen voi olla työläsvaihe.
EU-taksonomia osa kestävyysraportointia
EU-taksonomia voi jossakin määrin pitää alkusysäyksenä koko kestävyysraportoinnille. Taksonomia käytännössä kertoo mikä toiminta on vihreää. Tämä on olennaista EU-rahoituksen ohjaamisessa vihreisiin kohteisiin, mikä on isossa kuvassa olennaista, jotta päästään Pariisin sopimuksen asettamiin ilmastotavoitteisiin.
Mikä on laatimiseen käytettävä aika?
Tämä on täysin yritys- ja etenkin toimialakohtaista. Valmistavan teollisuuden yritykset, joilla on laajat alihankkijaverkostot sekä muutoinkin monimutkaiset prosessit, niin raportin laatiminen on lähtökohtaisesti huomattavasti työläämpää kuin esimerkiksi perinteisellä IT-talolla, jonka työvoima ja alihankintaverkostot sijaitsevat Suomessa.
